Faktat: Asser Mäenpää
- Sähköasentaja / Sähkövoimatekniikan perustutkinto 1998, sähkövoimatekniikan insinööri 2006
- Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:llä vuodesta 2014
- Maaskolan sähköosaston päällikkönä ja osakkaana vuodesta 2019 lähtien
- Motto: Pidetään asiat aitoina (oikeasti minulla ei ole mottoa)
- Harrastukset: Kaiken sorttinen sportti ja projektit sekä mökkielämä
- Millainen on työhistoriasi?
Sähkösuunnittelua vuodesta 2007 eteenpäin, mukaan mahtuu valvontahommia ja joitakin projektinjohdollisia projekteja.
Sähköasentajan töitä olen päässyt tekemään ensimmäistä kertaa isäni kanssa vuonna 1992 kesäduunissa ja sen jälkeen lähes jokainen kesätyö on liittynyt tähän. Perusteellisemmin asennustöihin olen tutustunut sähköasentajan tutkintoon tähdänneen 1996 alkaneen oppisopimuskoulutuksen aikana, jolloin välillä tehtiin töitä jopa puolivuotta putkeen opintojen ohessa.
- Mikä tekee työstäsi kiinnostavaa?
Tämä riippuu vähän ajankohdasta ja toimenkuvasta, missä roolissa milloinkin sattuu toimimaan. Olen toiminut urallani projektisuunnittelijana, projektipäällikkönä ja osastopäällikkönä. Välillä kiinnostavinta on tekniset yksityiskohdat, joita varsinkin projektisuunnittelijat käsittelevät päivittäin työssään. Projektipäällikkönä keskitytään saattamaan projektit maaliin taloudellisesti kannattavasti ja teknisesti toimivana ja hyvänä tuotteena, jolloin aikataulujen sovittaminen ja ihmisten ohjaaminen sekä aikaisemmin mainitut teknisen toimivuuden kysymykset ovat pöydällä. Osastopäällikkönä ihmisten johtaminen ja osaston töiden hankkiminen sekä delegoiminen ja hallinnolliset asiat luovat aivan toisenlaisen toimenkuvan kuin esim. projektisuunnittelijalla.
- Millaisia haasteita kohtaat työssäsi?
Kohtaan työssäni pääsääntöisesti varmasti samoja perushaasteita, kuin jokainen esimiesasemassa työskentelevä kohtaa. Kirjo on laaja, henkilökunnan murheet, projektien haasteet ja omasta itsestä huolta pitämisen teemat ovat joka päivä läsnä.
- Millaisia asioita yrität edistää työsi avulla?
Yritän tuoda työhön ja työntekijäyhteisöön sellaista henkeä, missä voidaan puhua suoraan ja vähän vaikeampaakin asiaa, ymmärtäen, että kaikki vaikeista asioista puhuminen ei ole sama asia kuin riitely. Meillä Suomessa olisi paljon opittavaa tämän tiimoilta. Olen huomannut esim. eteläisessä Euroopassa matkatessani ja asustaessani, että sikäläiseen keskustelukulttuuriin kuuluu oleellisena osana kiivashenkinen argumentointi, joka ei tarkoita missään nimessä riitelyä, millaisena se meillä on perinteisesti mielletty. Tällaisen sanailun viimeiseen asti välttely estää meitä pohjalaisia puhumasta jossain tilanteissa ollenkaan, jolloin asiat jää käsittelemättä joskus kokonaan. Eli avoimempaa keskustelua, välillä posket hieman terveesti punoittaen, jos on tarvis.
- Mitä muuttaisit rakentamisessa?
Rakentaminen on niin markkinavetoista touhua, että sen muuttaminen tapahtuu osittain ns. luovan tuhon kautta. Standardointi on prosessi, joka muuttaa myös rakentamista oikeastaan jatkuvasti. Jokainen voi kuvitella rakentamisessa olevan paljonkin muutettavaa henkilökohtaisten tottumustensa lähtökohdista, mutta omat mieltymykset eivät tässä mankelissa välttämättä paljon paina.
- Mihin voit vaikuttaa työlläsi?
Voin vaikuttaa henkilökunnan osaamiseen ja hyvinvointiin ratkaisevasti. Lisäksi siihen, mitä ja minkä laatuista työtä teemme. Itselleni laatu on erittäin korkealla prioriteettilistalla.
- Vahvuutesi ja tavoitteesi työroolissasi?
Vahvuuteni ovat laaja tietotaito sekä suunnittelussa että toteutuksessa sekä uskallus tehdä ratkaisut.
- Millaista on tehdä työtä Maaskolassa?
Maaskola on aivan erityinen työyhteisö, jossa korostuvat rentous, nuorekkuus ja ammattitaito. Tämä ei luonnollisesti tarkoita sitä, että emme projekteissamme kohtaa haasteita tai, että aina olisimme kuin seitsemännessä taivaassa töidemme kanssa, mutta ilmapiiri antaa mahdollisuuden jutella vaikeistakin asioista työkaverille, jolloin ongelmien kanssa ei olla yksin ja niistä päästään helpommin yli. Henkilöstöstä pidetään hyvää huolta ja porukka tykkää olla tekemisissä toistensa kanssa muulloinkin kuin töissä.
- Millaisia ovat työkaverisi?
Insinöörejä 😉 (systeri saattaisi nauraa tästä kommentista). No juu, vakavasti ottaen mukaan mahtuu kaiken näköistä ja kokoista alan osaajaa ja ammatti-ihmistä. Olemme panostaneet Maaskolassa paljon porukan osaamiseen ja pidämme kunnia-asiana, että meillä työskentelee ns. ammatti-ihmisiä, jotka osaavat asiansa. Olemme myös jo sen kokoinen organisaatio, että jokaiselle löytyy varmasti myös läheisempiä kavereita joukosta. Yleisesti ottaen Maaskolassa työskentelee mukavaa ja ammattitaitoista väkeä.
- Kolme tärkeintä luonteenpiirrettäsi?
Tarkkuus, huumorintaju (vaikkei se aina näy 😉), pragmaattisuus
- Kolme tärkeintä asiaa työelämässä?
- Oman alan ammattitaito
- Ihmissuhdetaidot
- Rohkeus
Itselläni on opittavaa jokaisella saralla.
- Työurasi tähtihetket
Näitä olen saattanut kertoa joillekin jo aiemminkin, mutta tilanteet ovat liittyneet havahtumiseen siitä, mitä pitää tehdä, jotta pärjää.
Eräs hetkistä oli, kun Fysiikan opettajani ammattikorkeakoulussa opiskellessani sanoi erästä fysiikanlabraa palauttaessaan takaisin minulle (hylsynä totta kai), että ”ei Mäenpää tällaista sudenkuraa”. Sitä, kun olen jälkeen päin miettinyt, niin se ei ollut epäreilu lausahdus, kun Mäenpään poika oli yrittänyt oikoa hieman liikaa ja yllättäen ne joutuikin sitten tekemään kunnolla toiseen kertaan. Mitään ei saa työelämässäkään ilmaiseksi, ja siihen pitää kaikkien sopeutua, muuten on turha mitään pyydellä. Vaikka tämä tapahtui opiskeluaikana, niin pidän sitä urani kannalta erittäin merkittävänä sattumuksena, joka jäi mieleen ja sai havahtumaan.
Toinen juttu voisi olla reissu Venäjälle Keski-Siperian ylängölle keskelle metsiä timanttirikastamolle valvontahommiin vain kolmen kuukauden sähkösuunnittelukokemuksen jälkeen. Erääseen keikkaan liittyi suunnitelmien toimittamisen lisäksi myös valvojan toimittaminen paikan päälle ja päädyin sinne lähtemään erään kollegani kieltäydyttyä keikasta ja toisen kollegan minut ylipuhuttuaan. Lähdin siis vajaan kolmen viikon valvontareissulle paikkaan, johon lennettiin parilla lentokoneella ja vielä sitten Mirnyistä helikopterilla 2,5h niin syvälle metsään, että lähin asutusalue taisi olla jotain 400km päässä. Paikka oli Alrosan timanttirikastamo, jossa tehtiin prosessihallin ilmastoinnin parannusta. Prosessissa lisättiin IV-koneita halliin. Näiden sähköasennuksia olin siis valvomassa paikassa, jossa ainoastaan tulkki puhui auttavaa englantia, joskin itsekin homman hoidin vahvalla rallienglannilla. Tämä periodi on jälkeenpäin kokemuksena jalostanut minua todella paljon ja liittyykin edellisen kohdan rohkeusteemaan, siihen että oli rohkeutta hypätä taas sellaiseen junaan, josta ei ollut mitään ennakkokokemuksia. Tämä tapahtui aikaisemmin siis firmassa, joka teki siihen aikaan vielä jonkin verran Venäjän kauppaa.
- Vastuullisuus on rakentamisen yksi suurimpia kysymyksiä. Miten huomioitte sen osastonne toiminnassa?
Vastuullisuus on tosiaan termi, joka vilisee juuri nyt joka paikassa, jopa siinä määrin, että siitä on tullut mantra ilman sen kummempaa sisältötarvetta. Harvoin kukaan kysyy, mitä kenenkin vastuullisuuteen sisältyy ja, mitä se heille tarkoittaa. Itselleni vastuullisuus on henkilökohtainen asia, joka pitäisi sisäistää. Todellisuus on sitä, että me länsimaissa emme toimi kovinkaan vastuullisesti, kun huomioidaan meidän perusluonnonvarojemme kulutus. Sitä ei vaan näillä kulmilla oikein haluta sisäistää, että olipa oma henkilökohtainen kulutus mitä tahansa, meidän perusinframme on todella raskaasti kuluttava, jolloin kulutus per capita muodostuu suureksi jo sitä kautta. Tähän me olemme syntyneet viimevuosikymmeninä, jolloin se ikään kuin kuuluu meille automaattisesti eikä voi olla ongelmallista mitenkään. Siihen ymmärrykseen, kun pystymme vaikuttamaan niiden omien ratkaisujen lisäksi, pikkuhiljaa sitä kehittäen, niin sitten saadaan tuloksia. Kuuluu vastuullisuuteen toki muutakin kuin ympäristöasiat, mutta ympäristö on itselleni tärkeä.
- Näistä asioista et luovu
Jakoavain ja ruuvimeisseli, Saimaa (vesistö Itä-Suomessa)
- Unelmasi?
Niitä on paljon.
