Maaskolan rakennuttamisosaston päällikkö Dennis Murto kertoo Kiinteistölehti Uusimaan uusimmassa numerossa 1/2026, miten kestävä kehitys voidaan huomioida taloyhtiöiden korjaushankkeissa.
Kestävän kehityksen tavoitteena on, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Kestävän kehityksen tarkoituksena on sopeuttaa ihmisen toiminta pitkällä aikavälillä niin, ettei planeetan kestokykyä ylitetä.
Peruskorjausten keskeinen päämäärä on turvata nykyisten rakennusten käytettävyys pitkälle tulevaisuuteen. Kun yhteiskunta ja tilankäyttäjien tarpeet muuttuvat, korjausrakentaminen tarjoaa keinon muokata tiloja vastaamaan paremmin tämän päivän todellisia tarpeita. Taloyhtiön korjaushankkeilla tarkoitetaan tässä jutussa etenkin isompia hankkeita kuten putkiremonttia, julkisivusaneerausta, vesikattoa, ikkunoita, parvekkeita, pihaa ja yleisten tilojen muutoksia.
Hyvällä valmistelulla saadaan järkevä korjauslaajuus oikea-aikaisesti
Korjaamisen tulee perustua oikea-aikaisuuteen ja oikein mitoitettuun korjaustarpeeseen. Selvitysvaiheessa kannattaa tutkia eri vaihtoehdot, niiden keskinäiset vaikutukset ja mahdolliset synergiaedut. Monet energiatehokkuushankkeet esimerkiksi ovat huomattavasti kustannustehokkaampia toteuttaa vaikkapa putkiremontin yhteydessä. Toisaalta energiatehokkuushanke voi olla kannattava myös omana hankkeenaan eli selvitysvaiheessa on syytä tehdä riittävät elinkaarilaskelmat.
Hankesuunnitteluvaiheella voidaan varmistua siitä, että riittävät esiselvitykset on tehty, tuleva korjaushanke huomioi korjaus- ja tilan käyttäjien tarpeet sekä tahtotilan. Riittävät lähtötiedot ovat elintärkeitä korjausrakentamisen suunnittelussa ja puutteelliset lähtötiedot voivat johtaa hukkaan ja lisäkustannuksiin myöhemmissä vaiheissa.
Harvalla taloyhtiöllä on olemassa varsinaista strategiaa, mutta kunnossapitosuunnitelmalla pääsee jo alkuun. Viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksen vaatii jo laki ja monella yhtiöllä on 10 vuoden kunnossapitosuunnitelma (PTS). Monien mielestä kunnossapidossa pitäisi katsoa pidemmällekin – jopa 20 vuoden päähän. Kunnossapidon suunnittelussa on tarpeen erottaa toisistaan pakolliset työt (esim. vuotavat putket) ja vapaaehtoiset tasonnostot (esim. yleisten tilojen muutokset paremmin palveleviksi) ja etenkin jälkimmäisten kartoittamisen apuna toimii asukkaiden osallistaminen kyselyin ja työpajoin.
Näkökulmia hankkeen suunnitteluun
Kun korjauslaajuus on oikea ja lähtötiedot kunnossa, voidaan suunnittelupöydällä vaikuttaa vielä moniin asioihin. Tässä korostuu suunnittelijoiden ammattitaito. Tilaratkaisuista on tehtävä tehokkaita ja muuntojoustavia sekä järjestelmistä ja rakenteista energiatehokkaita. Materiaalien osalta voidaan tutkia ovatko jotkin niistä uudelleenkäytettäviä ja uusien osalta valita vastuullisia vaihtoehtoja.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset taloyhtiöihin tulevat lisääntymään. Rankkasateet yleistyvät samaan aikaan, kun hellekaudet ja kuivat ajanjaksot voimistuvat. Talvet ovat leutoja ja kosteita. Näillä on vaikutuksia rakenteisiin, etenkin rakennuksen ulkovaippaan. Asumismukavuuden kannalta jäähdytyksen tarve lisääntyy, joten esimerkiksi putkiremontissa on syytä varautua jäähdytyksen toteutukseen.
Pihasuunnittelu ja viherrakentaminen on aliarvostettu keino parantaa yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä, pihan toiminnallisuuksia ja käyttöastetta. Sen avulla voidaan vaikuttaa myös hulevesien hallintaan ja rakennuksen mikroilmastoon.
Korjaamisen hiilijalanjälki verrattuna uudisrakentamiseen
Eräässä Helsingin ydinkeskustan toimitilahankkeessa laskettiin jälkikäteen laajan peruskorjauksen hiilijalanjälki ja verrattiin sitä vastaavaan uudisrakennukseen. Tuloksia voi pitää suuntaa antavina myös vastaavankokoisen asuinkerrostalon osalta.
Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun kohteen päästöt olivat noin 40 % vastaavan uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä. Elinkaaritarkastelun (50 v.) aikana peruskorjatun kohteen kumulatiivinen hiilijalanjälki oli noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut vastaavalla uudisrakennuksella. Edes 50 vuoden tarkastelu ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, vaikka sen energiankäyttökin on tehokkaampaa kuin peruskorjatun kohteen.
Korjausrakentaminen on kestävän kehityksen ytimessä ja sillä on suuri merkitys rakentamisen hiilijalanjälkeen. Yhtä tärkeää on se, että pidämme huolta kiinteistöistämme ja tätä kautta myös kansallisomaisuudestamme.
Kiinteistölehti Uusimaan artikkeliin: https://issuu.com/kiinteistoliittouusimaa/docs/kiinteist_lehti_uusimaa_1_2026